Tarina

Annukka, Kössi, Veikko, Helvi ja Anna Koskinen vuonna 1918

Sikoja, taidetta ja asuntoja

Kustaa Aadolf Koskinen (1874-1942), tuttavallisemmin Kössi, osti Leppävaarassa sijaitsevan Bergansin tilan vuonna 1905. Kössi Koskinen tarvitsi läheltä Helsinkiä maatilan, jossa voitaisiin tuottaa elintarvikkeita perheen omistamiin kansanruokaloihin.

Kössi ja hänen vaimonsa Anna (1874-1955) pitivät maukasta ruokaa tarjoavia kansankeittiöitä aluksi Porissa, sitten Helsingissä, Tampereella, Tallinnassa ja Pietarissa. Helsingissä oli kaksi ravintolaa, joista toinen toimi aivan keskellä kaupunkia, Uudella Ylioppilastalolla. Siellä perhe myös asui aina 1920-luvun alkuun saakka.

Tilanhoitaja hoiti Bergansia ja Koskiset kuppiloitaan. Ruoan tähteet löysivät tiensä Bergansin sikalaan ja possut päätyivät vastaavasti ravintoloiden pöytiin.

Koskiset olivat tehokas työpari. Muistitieto kertoo, että Kössi oli sosiaalinen ideatykki, joka käveli ympäri tupaa, puhui ja kehitteli liikesuunnitelmiaan. Matemaattisesti lahjakas Anna istui sen sijaan hiljaa pöydän ääressä ja laski taitavasti. Liikealalla he olivat täysin itseoppineita.

Kössi Koskinen oli syntyjään hämeenlinnalaisen vanginvartijan poika. Hän jäi vajaan vuoden ikäisenä  isästään orvoksi. Kun äitikin kuoli vuonna 1885, Kössi ja hänen veljensä Oskari joutuivat sukulaisten hoiviin.

Aikamieheksi vartuttuaan Kössi työskenteli maalarina ja kierteli kävellen ja välillä töitä tehden pitkin Eurooppaa. Nämä matkat olivat hänen korkeakoulunsa niin työelämää kuin yhteiskunnallista toimintaa ajatellen. Kouluja käymätön nuori mies oppi kieliä matkoillaan niin hyvin, että luki jatkossa kirjoja myös saksan ja ruotsin kielillä. Koskinen tutustui Keski-Euroopassa kansanravintoloihin ja toi sieltä idean mukanaan Suomeen. Myös työväenaatteet tulivat matkoilla tutuiksi.

Suomessa Kössi Koskinen osallistui aktiivisesti Helsingin Työväenyhdistyksen lukuseuran toimintaan ja tapasi näissä riennoissa myös vaimonsa, joka puolestaan oli palvelijataryhdistyksen aktiivi.

Nuoripari meni naimisiin vuonna 1898 ja sai vuosien kuluessa kolme lasta: Annukan, Veikon ja Helvin. Koskiset olivat ravintoloitsijoita vuoteen 1921 saakka. Silloin perhe muutti Helsingin keskustasta maalle Bergansiin ja ryhtyi viljelemään tilaa.

Kössille urkeni myös uusi ura Leppävaaran Sähkö Oy:n toimitusjohtajana. Puolue oli vaihtunut vuosien myötä SDP:stä Kokoomukseen; Kössi Koskinen oli useita vuosia Espoon kunnanvaltuutettu. Anna Koskinen työskenteli Töölöön perustamassaan Silkkilä-nimisessä ompelimossa ja lapset osallistuivat vartuttuaan Bergansin tilan töihin.

Bergans oli legendaarisen vilkas paikka. Siellä kokoontui paljon yhdistyksiä alkaen Mannerheimin lastensuojeluliitosta ja päättyen Vapaapalokuntaan. Kössi Koskinen mainitaan Leppävaaran ensimmäisen suomenkielisen kansakoulun perustajana. Koulu toimi Bergansissa.

Koskiset innostuivat ajankohtaisista aatteista ja avasivat ovensa kiinnostaville virtauksille ja ihmisille. He olivat kirjallisuuden, teatterin ja kuvataiteen ystäviä. Koskisten vieraina saattoi istua niin agitaattori Eetu Salin kuin kuvanveistäjät Ville Vallgren ja Alpo Sailo. Taidemaalari Carl Bengts oli Koskisten hyvä ystävä ja he ostivat tältä aina rahapulassa olevalta taiteilijalta lukuisia töitä.

Kössi ja Anna Koskisen jälkeen Bergansin tila toimi maatilana, jota heidän lapsensa puolisoineen hoitivat. Vuonna 1970 pääosa tilasta myytiin. Pian alueelle nousi Siemensin tehdas ja Perkkaan asuinalue. Suvulle jäi kuitenkin Leppävaarassa, Vermon raviradan kupeessa oleva reilun kuuden hehtaarin maa-alue ja pienempiä alueita Lintuvaarasta.

Bergans Kiinteistöt Oy aikoo vastata ajan haasteisiin liiketoiminnalla, kuten Koskiset aikoinaan. Mekin olemme katsoneet Keski-Eurooppaan päin. Siellä ollaan energiaa säästävässä asumisessa ja rakentamisessa pitkällä. Ilmastonmuutoksen hidastamiseen voi vaikuttaa myös rakentamisen keinoin. Olemmekin esittäneet Espoon kaupungille Vermon kaavoittamista ekotehokkaaksi asuinalueeksi, jossa liikenne-, lämmitys- ja rakennusratkaisut tukevat kestävää kehitystä ja ihmisten hyvinvointia.

Bergansin historiasta voi ammentaa paljon ideoita asumiseen ja elämiseen ja uskomme, että myös tulevat asukkaat tuovat niitä säkkikaupalla mukanaan.

Kössi ja Anna Koskinen valitsivat kaukaa viisaasti hyvän asuinpaikan ja ryhtyivät tarmokkaasti kehittämään sitä. Me jatkamme heidän työtään ja toivomme, että jo pian voimme sanoa: tervetuloa Bergansiin.

Bergans Kiinteistöt Oy

Linkki: Eko-Vermo -aloite

Mainokset

2 vastausta artikkeliin: Tarina

  1. Paluuviite: Sanna Vesikansa » Arkisto » Maalämpöä vai ei

  2. Paluuviite: Sanna Vesikansa » Maalämpöä vai ei

Kommentointi on suljettu.