Vermoon energiatehokas asuinalue ja hevosurheilukeskus

Lehdistötiedote 9.9.2010

Espoon Vermoon kaavoitetaan asuntoja 3400 ihmiselle, toimitiloja ja hevosurheilukeskus. Suunnittelussa pyritään energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian käyttöön. Alue on hyvien joukkoliikenneyhteyksien  tuntumassa, se sijaitsee noin kilometrin päässä Leppävaaran juna-asemalta.

Vermontien kaavan valmisteluaineistot ovat  nähtävillä 6.9.-5.10.2010.

Vermossa sijaitsee nyt Siemensin pääkonttori ja teollisuuskäytöstä poistunut tehdas sekä Nemko Oy:n toimitilat.  Muilta osin kaavoitettava alue on lähes rakentamaton. 

Vermontien kaava-alueella tutkitaan maalämpöä kaukolämmön vaihtoehdoksi. Maalämpö on Espoossa ekologinen ja  kaukolämpöä edullisempi lämmitystapa kaukolämmön tuotantotavoista johtuen. Maalämmön kustannuksia, päästöjä ja toteuttamistapaa on tutkittu Tekesin rahoittamassa GEOENER-projektissa.

Maanomistajia ovat Espoon kaupunki, Bergans Kiinteistöt, Siemens ja Sponda. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen ohella myös maanomistajat ovat tehneet omia valmisteluaineistojaan. Leppävaaralaiset ovat osallistuneet alueen suunnitteluun Wiki-Vermo työpajassa.

Kaavan valmisteluaineistot esittävät vaihtoehtoisia maankäyttötapoja kullekin kiinteistölle. Bergans Kiinteistöjen Eko-Vermo -suunnitelmassa ekologisuus on viety pisimmälle. Sinne suunnitellaan energiaa säästäviä passiivitaloja, maalämpöä, viljelypalstoja, viherkattoisia parkkitaloja ja autojen yhteiskäyttöpalvelu City Car Clubin nouto- ja palautuspistettä.

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on kommentoinut suunnitelmia alustavasti. Vermontielle toivotaan rohkeaa arkkitehtuuria, terasseja ja viherkattoja.  Lautakunta painottaa myös energiatehokasta rakentamista sekä virkistysmahdollisuuksia Vermon, Talin ja Laajalahden luontoalueilla.

Vermontien kaavan valmisteluaineistot löytyvät internetistä osoitteesta http://www.espoo.fi/hankkeet/?Path=1;28;29;1047;1098;46351;80953. Aineistot ovat esillä myös Sellon kirjastossa 13.9.-24.9. Asukastilaisuus järjestetään 23.9. klo 17.30. Omnian Leppävaaran toimipisteessä Perkkaalla, Upseerinkatu 11.

Lisätietoja

Hilkka Helsti

Bergans Kiinteistöt Oy

050-3581575

www.berganskiinteistot.wordpress.com

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , | Kommentoi

Vermontien kaavan valmisteluaineistot nähtävillä

Kaavan valmisteluaineistot ovat virallisesti nähtävillä 6.9.-5.10.2010 Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa, Kirkkojärventie 6 B, 4. kerros. Paikka on Espoon keskuksessa, aivan juna-asemaa vastapäätä. Aineistoihin voi tutustua myös Avoin Espoo nettisivuilla espoo.fi/avoinespoo>kaavoitus ja Leppävaaran yhteispalvelupisteessä, joka on kauppakeskus Sellon kirjastossa.

Kirjalliset mielipiteet suunnitelmia kohtaan on toimitettava viimeistään 5.10.2010 Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnalle osoitteella Kaupungin kirjaamo, PL 1, 02070 Espoon kaupunki tai sähköisesti kirjaamo@espoo.fi

Asukastilaisuus järjestetään torstaina 23.9. klo 17.30 Omnian Leppävaaran toimipisteessä, Upseerinkatu 11, Perkkaa. Karttoihin voi tutustua ennen tilaisuutta klo 16.30-17.30.

Tervetuloa!

http://www.espoo.fi/hankkeet/?Path=1;28;29;1047;1098;46351;80953

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , | Kommentoi

Innostava ekokirja rapakon takaa

 

Voiko New Yorkissa elää aiheuttamatta ympäristöhaittoja? Kirjassaan Ekovuosi Manhattanilla Colin Beavan kertoo perheensä yrityksestä olla tuottamatta jätteitä ja hiilidioksidipäästöjä ja elää muutenkin ekologisesti. Lähtökohtana on huoli ilmastonmuutoksesta ja muista ympäristöongelmista ja toisaalta omakohtainen kokemus manhattanilaisesta muovintäyteisestä arjesta. Beavan kuvaa herkullisesti ja suurella huumorilla tuota elämäntapaa, joka koostuu ainaisesta kiireestä, noutoruuasta, TV:n katselusta, shoppailusta, kertakäyttötuotteista ja terapiaistunnoista.

Enemmän aikaa, vähemmän roinaa

Kyllästyneenä omaan avuttomuuteensa  Beavan halusi vaikuttaa tulevaisuuteen. Epätoivoa huonojen ympäristöuutisten keskellä lisäsi se, että hän ei uskonut, että maapalloa tuhoava elämäntapa edes teki ihmisistä onnellisia. Hän ei halunnut pitäytyä pienimuotoisissa ympäristöteoissa (energiansäästölamput, kierrättäminen…) vaan päätti tehdä aika tavalla reippaamman elämäntapakokeilun. Mitään valmista polkua ei ollut seurattavaksi, kaikki oli suunniteltava itse.  Beavan oli ammatiltaan tietokirjailija, eikä hänellä omien sanojensa mukaan ollut mitään ”pätevyyttä” tähän projektiin. Oppiminen tapahtui kantapään kautta ja samalla tietoa aktiivisesti etsien.

Ensin piti vakuuttaa vaimo Michelle ja kehittää asteittainen siirtymä ekoelämään. Alussa kieltäydyttiin kertakäyttövaipoista, paperipyyhkeistä ja muovikasseista, sitten muutettiin ruokavaliota, alettiin liikkua päästöttömästi ja lopussa yksinkertaisesti sammutettiin sähkö pääkatkaisijasta. Päämääränä ei ollut asketismi, vaan elämänlaatuun satsaaminen. Esimerkiksi TV- ja noutoruokaorjuus oli vienyt heiltä kokkaamisen ilot ja yhteiset aamiais- ja päivällishetket.

Ilmastokriisi ratkaistaan kaupungeissa

Erityisen kiinnostavaa on se, että Colin Beavan halusi elää ekoelämäänsä Manhattanilla. Ystävät ehdottivat perheelle maalle muuttoa ekologisena ratkaisuna, mutta he olivat perustellusti toista mieltä. Kaupungeissa eläminen on ekologista, koska asukkaat jakavat joukkoliikenteen, asuinpaikat ja muut resurssit. Energiaa kuluu vähemmän. New Yorkissa asukkaiden hiilipäästöt ovat kaikesta tuhlailusta huolimatta vain 29 % keskivertoamerikkalaisen päästöistä. Toisaalta kaupunkilaiset tuottavat valtavia jätekeskittymiä ja paljon paikallisia pakokaasuja. Kaupunkien asukkailla on sitä paitsi taipumus luoda koko maailman kulutustottumukset. He ovat esikuvia. Jos kaupunkilaiset eivät opi pienentämään ekologista jalanjälkeään, olemme kaikki liemessä, huomauttaa Beavan.

Päästöistä pääseminen vaatii sekä yksilöllisiä että kollektiivisia ratkaisuja

Kokeilu törmäytti Beavanin yksilöllisen toiminnan rajoihin ja näytti, että myös kollektiivinen toiminta on välttämätöntä. Uusiutuvan energian sataprosenttinen hyödyntäminen ei ollut mahdollista kaupungissa, jossa ruoka valmistettiin kaasulla ja katolle sujautettu pieni aurinkopaneeli tuotti vain häviävän pienen osan kotitaloussähköstä. Pyykin pesu kylpyammeessa ei pitemmän päälle innostanut ja ruoan säilyttäminen tuoreena ilman jääkaappia osoittautui mahdottomaksi. Illat kynttilän valossa Beavanit kokivat sen sijaan varsin miellyttävinä, eivätkä he kaivanneet TV:tä myöskään kokeiluvuoden jälkeen.

Beavanin mielestä on väärää ja vaarallista asettaa kollektiivinen ja yksityinen toiminta vastakkain ja ajatella, että yhteiskunta ratkaisee ilmastokriisin puolestamme. Tällainen näkemys ohittaa kulttuurien muuttumisen tavan, kansalaisten vastuun ja heidän toimimisensa muutoksen agentteina. Kollektiivinen toiminta ei ole muuta kuin yksilöllisten toimien kooste.

Kirjaa lukiessani ajattelin paljon Eko-Vermo -suunnitelmia. Päästöjen välttäminen onnistuisi siellä pienemmin ponnistuksin kuin Manhattanilla (!) ja eräiltä osin jopa ilman asukkaan henkilökohtaista panosta.  Asukkaat, jotka osaavat ottaa eko-ominaisuuksista ilon irti, voivat tällaisessa ympäristössä elää todella ekologisesti. Energiapihit rakennukset, uusiutuvan energian käyttö, hyvät joukkoliikenneyhteydet, pyöräily, kävelymatka palveluihin, harrastuksiin ja luonnon helmaan sekä mahdollisuus omaan kasvimaahan – suunnitelmissa on hyviä lähtökohtia pienelle hiilijalanjäljelle ja hyvälle elämänlaadulle.

Hilkka Helsti

Colin Beavan: Ekovuosi Manhattanilla. 317 s. Otava 2010.

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , | Kommentoi

Kaupsulautakunnan linjaus 16.6.2010

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli kokouksessaan Vermontien kaavan valmisteluaineistoja ja linjasi alueen suunnittelua:

Kaupunkisuunnittelulautakunta

1.
Hyväksyy seuraavat tavoitteet Vermontien asemakaavoituksen pohjaksi

1.1
Alue suunnitellaan osaksi laajempaa aluetta (rautatien, Kehän I:n ja
Turunväylän rajaama alue ja Vermontien kehittämissuunnitelman alue).
Esitetty asemakaavallinen luonnostelma, jolla kaupungin tavoitteita ja
eri maanomistajien näkemyksiä on yhteen sovitettu, ei ole onnistunut.
Valmisteluaineiston nähtävillä ololla on haettava nyt esitettyä selvästi
rohkeampia ratkaisuja sekä esiteltävä asianosaisten näkemyksiä.

1.2
Yleisohjeena jatkosuunnittelulle ovat seuraavat tekijät:
– alueen erinomainen sijainti tehokkaan joukkoliikenteen yhteyksien
välittömässä läheisyydessä,
– alueen erinomainen sijainti Leppävaaran nykyisten ja jo kaavoitettujen
palvelujen ja työpaikkojen välittömässä läheisyydessä,
– alueen avulla tarjolla oleva mahdollisuus vahvistaa Leppävaaran
kaupunkikeskuksen kaupunkirakenteen toimivuutta ja parantaa kaupunkikuvaa,
– alueelle tarjolla olevaa kehitysmahdollisuus hyväksi käyttäen
merinäköalaa ja Vermo-Tali-Laajalahti alueen luontoa ja
virkistysmahdollisuuksia.

1.3
Jatkosuunnittelun tavoitteena on erityisesti, että alueesta luodaan:
– Leppävaaran keskustan profiilia parantava kokonaisuus, joka on
Perkkaan aluetta arkkitehtooniselta ilmeeltään ja korkeudeltaan selvästi
dominoivampi,
– lautakuntasopimuksen mukainen ekotehokas kokonaisuus, joka turvataan
laatimalla koko alueen kattava energiasuunnitelma asemakaavan
täydennykseksi.

1.4
Korttelin 51001 (Siemensin pääkonttori) rakennusoikeus siirretään
huomattavalta osin tai kokonaan kortteliin 51002 (saman maanomistajan
itäinen alue) ja samalla toteutetaan Perkkaan sisälle Majurinkadulta
Kehä I:lle ulottuva erityisesti lasten ja vanhusten käyttöön tarkoitettu
laadullisesti korkeatasoinen kaupunkipuisto, jonka osana ovat Y-tontit.

1.5
Toimistorakennusten korttelin sijoittaminen alueen itäosaan asutuksen ja
laajan viheralueen väliin ei ole onnistunut ratkaisu. Tavoitteena on
viheralueen monipuolinen käyttö, myös erilaisine palveluineen ja
alueelle sopivine toimintoineen. On tutkittava erilaisia
mahdollisuuksia, kuten hevosurheilutoimintoihin liittyviä palveluja,
viherpalveluja, talvipuutarhaa yms. aktiviteetteja.

1.6
Alueella toteutetaan laaja yhteispysäköintijärjestelmä, jossa pysäköinti
on pääosin pihakansien alla ja/tai maan alla sekä pysäköintitaloissa.

1.7
Yksityiskohtaisten tavoitteiden osalta on erityisen tärkeää:
– alueen korkeimpien rakennusten ylimpien kerrosten kaupunkikuvallisesti
merkittävien ja monimuotoisten rakenteiden avulla luotava alueen
kokonaisuutta korostava omaleimainen ilme,
– kattoterassien ja viherkattojen käyttö asukkaiden yhteisöllisyydelle
edellytyksiä luovina tiloina,
– parvekkeiden ja muiden näköalaelementtien merkittävä osuus asuntojen
viihtyisyyttä lisäävinä tekijöinä,
– suunnitellun raidejokerin reitin varren korkeatasoinen ja yhtenäinen
kaupunkikuvallinen merkitys.

1.8
Jatkosuunnittelussa selvitetään:
– miten Monikonpuron vihervyöhykettä, jossa voi olla myös erilaisia
vesiaihioita ja puro voi kulkea osin putkessa, voidaan käyttää
kaupunkirakennetta monipuolistavana,
– voidaanko Perkkaantien varteen sijoittaa merkittävästi
asuinrakentamista vai estääkö voimalaitoksen suojaetäisyys tämän
kaupunkirakenteen kannalta luontevan ratkaisun.
– mihin tälle tai lähialueelle toteutetaan tarvittavat nuorten ja
vanhusten toimintatilat tai palvelukeskus

1.9
Varaudutaan siihen, että asuinkortteleiden rakennusoikeudesta osoitetaan
20% vuokratuotantoa varten valtion ja kuntien välisen aiesopimuksen
mukaisesti.

2.
Lautakunta korostaa kaupungin ja eri maanomistajien yhteistyön
merkitystä koko aluetta koskevan tavoitetilan määrittelemisessä. Alueen
eri osissa voidaan toteuttaa erilaisia tehokkuuksia ja myös rohkeita
toisista poikkeavia ratkaisuja. Tämä merkitsee myös sitä, että ns.
Eko-Vermon alueen ratkaisut (asemakaavan monimuotoisuus,
puurakentaminen, viherkatot) voivat poiketa muusta alueesta. Tässä
päätöksessä määriteltyjen tavoitteiden ja valmisteluaineistosta saatavan
palautteen sekä maanomistajilta saatavien vaihtoehtoisten suunnitelmien
perusteella lautakunnan käsittelyyn valmistellaan koko aluetta ja sen
kytkeytymistä lähialueisiin määrittelevän tavoitetilan kuvaus siten,
että lautakunta voi päättää asemakaavaehdotuksen laadinnan ohjeista.

3.
Lautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja
keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Teemu Lahtisen.

*****************

Ja tässä vielä linkki pöytäkirjaan:

http://www.espoo.fi/asiakirja.asp?path=1;31;37423;37424;37425&id=55D14C4C9A51791EC225774A0036B3B6&kanta=kunnari\\intrakun_e.nsf

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , | Kommentoi

Vihreä kaupunginosa

Eko-Vermon suunnitelmat ovat monin tavoin vihreitä.  Konkreettisimmillaan vihreys ilmenee asukkaiden mahdollisuuksista harrastaa kaupunkiviljelyä omilla terasseillaan, taloyhtiöiden pihoilla, isojen parkkitalojen katoilla ja viljelypalstoilla.

Kaupunkiviljely on tänä kesänä laajennut todelliseksi kansanliikkeeksi. Ks. http://kaupunkiviljely.fi Kun siirtolapuutarhamökkien ja viljelypalstojen kysyntä on ylittänyt tarjonnan moninkertaisesti, on hoksattu pihojen tarjoamat viljelymahdollisuudet.  Eko-Vermossa kasvimaaharrastus voidaan ottaa huomioon jo kaavasuunnitteluvaiheessa.

Tässä alueleikkauskuva kaavan valmisteluaineistosta:

Eko-Vermo_alueleikkaus A3_100614

Havainnekuvassa viljelypalstoja on kaikilla korttelipihoilla ja lisäksi parkkitalojen katoilla:

Bergans_A2_1000_KOKO-100518

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: | 2 kommenttia

Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.6.2010

Vermontien kaava jätettiin kokouksessa pöydälle.

Kokouksessa oli esillä useita kaavan valmisteluaineistoja.

Bergans kiinteistöjen: Bergans_A4_2000_100518 

ja selostusosa: Bergans_selostus kaavan valmisteluaineistoon_100518

Espoon kaupunkisuunnitteluviraston: Vermontie havainnekuva 116900ha 

sekä:   Vermontien valmisteluaineiston kaavakartta ja määräykset va116900 

Espoon selostus:

http://www.espoo.fi/asiakirja.asp?path=1;31;37423;37424;37425&id=67C3F35C41843D60C225773F00189DDC&kanta=Kunnari\\intrakun_e.nsf

Spondan aineisto: 507 100512L PERKKAA ALUE1 lowres

Myös Siemensiltä  oli tullut valmisteluaineisto, mutta sitä ei ole vielä julkaistu.

Bergans Kiinteistöjen  ja Espoon näkemykset Bergansin alueen kehittämisestä eroavat etenkin Vermontien itäpuolen käytön osalta.

Bergans ehdottaa sinne taidetaloa, autojen yhteiskäyttöjärjestelmän City car clubin paikoitusaluetta, parkkitaloja, joiden katoilla on viljelypalstoja sekä 3-kerroksista liike- ja toimitaloa ekoalan yrityksille. Ylijäävät maasuikaleet käytettäisiin asukkaiden viljelypalstoiksi.

Espoon kaupunkisuunnitteluvirasto ehdottaa Vermontien itäpuolelle jäyhää 5-kerroksisten toimistotalojen rivistöä. Toimitilamuuri erottaisi asuinalueen viheralueista. Asuinalueen parkkipaikkoja Espoo ehdottaa laitettavaksi maan alle. Se nostaisi asuntojen hintaa tuntuvasti: maanalaisen vesieristetyn parkkipaikan rakennuskustannukset ovat à 50.000 euroa. Maanalaiset parkkipaikat estäisivät myös pihojen kunnollisen istuttamisen ja hulevesien ekologisen käsittelyn.

Sekä Bergans Kiinteistöjen että Espoon esityksessä ehdotetaan kalliolämpöä ja energiatehokasta rakentamista.

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , | Kommentoi

Maalämmön ja -viilennyksen hyödyntäminen asuinkerrostalon lämmityksessä ja jäähdytyksessä

 Lehdistötiedote 28.5.2010

Espoon Vermoon suunnitellaan kerrostaloaluetta, jossa hyödynnetään maalämpöä rakennuksen lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Espoon kaupunkisuunnittelu-lautakunta käsittelee Vermontien alueen kaavan valmisteluaineistoa kokouksessaan 2.6. Alueen maanomistajat ovat Bergans Kiinteistöt, Siemens, Sponda ja Espoon kaupunki.

Eko-Vermo olisi ensimmäinen suomalainen kerrostaloalue, joka lämpiäisi geoenergialla.

Aloitteen maalämmöstä on tehnyt Bergans Kiinteistöt. Suunnitelma  perustuu Tekesin rahoittaman GEOENER-hankkeen tutkimustuloksiin. VTT:n, GTK:n ja Turun Kauppakorkeakoulun tutkijat selvittivät maalämmön käytön teknisiä ja taloudellisia ehtoja alueella sekä maalämmön hiilijalanjälkeä kaukolämpöön verrattuna.

Maalämmön hyödyntämistä tarkasteltiin laskemalla esimerkkikerrostalon energiankulutus neljällä eri vaihtoehdolla:

  1. passiivitason rakenteet
  2. passiivitason rakenteet ja taloyhtiön yhteinen kylmäsäilytystila
  3. matalaenergiatason rakenteet
  4. matalaenergiatason rakenteet ja taloyhtiön yhteinen kylmäsäilytystila

Elinkaarikustannukset

Lämmön- ja jäähdytyksentuottojärjestelmille tehtiin elinkaarikustannustarkastelu (LCC),  jossa verrattiin maalämpöpumppuratkaisua (maalämmitys ja –viilennys, lisälämmitys sähköllä) kaukolämmitysratkaisuun (kaukolämpö ja kompressorijäähdytys).

Joka vaihtoehdolle tehtiin seuraava maalämmön hyödyntämistarkastelu: Maalämpöpumppu mitoitettiin 90 %:lle, 70 %:lle, 50 %:lle, 40 %:lle tai 30 %:lle maksimilämmitystehontarpeesta ja pumpulle laskettiin kuukausittaiset lämmitys- ja jäähdytysenergiantuotot. Saatujen kuukausiarvojen ja kuukausittaisten maksimitehontarpeiden avulla tehtiin geokentän mallinnus, josta saatiin tarvittava lämpökaivojen määrä ja lämmönkeruuputkiston pituus sekä yhdelle kerrostalolle että alueratkaisulle.

Elinkaarikustannustarkastelun mukaan maalämpö on kaikilla pumpun mitoitussuhteilla kaukolämpöä edullisempi vaihtoehto. Maalämpöratkaisulle matalimmat elinkaarikustannukset saadaan tilanteessa, jossa maalämpöpumpun mitoitussuhde on 50 % tarvittavasta maksimitehosta.

Hiilipäästöt laskettiin useilla eri skenaarioilla

Kaukolämpöratkaisujen hiilipäästölaskennassa käytettiin ominaispäästökertoimena Espoon kaukolämpötuotannon hiilijalanjälkeä. Maalämpöpumppuratkaisuissa päästöjen laskenta perustui skenaariotarkasteluun riippuen siitä, vaikuttaako lisääntyvä sähköntarve Suomen sähköntuotannon rakenteeseen paljon tai vähän. Tämä  tarkastelu tehtiin passiivitalon rakenteilla.

Hiilijalanjälkitulokset laskettiin keskimääräiselle suomalaiselle sähköntuotannolle sekä kivihiililauhdetuotannolle, jolla korvataan lisääntynyt sähkönkysyntä, kun muut tuotantokapasiteetit ovat jo käytössä.

Käytetyt skenaariot olivat:

Skenaario 1 – Maalämpöpumpun tarvitsema sähkö sekä mitoitustehosta (50 %) johtuva lisälämmitystarve tuotetaan keskimääräisellä suomalaisella sähköllä.

Skenaario 2 – Maalämpöpumpun tarvitsema sähkö (pumpun sähköntarve) tuotetaan keskimääräisellä suomalaisella sähköllä ja lisälämmitystarve lauhdevoimalla (sähkön erillistuotanto kivihiililauhteella).

Skenaario 3 – Maalämpöpumpun tarvitsema sähkö (pumpun sähköntarve sekälisälämmitystarve) talvikuukausina (joulukuu – maaliskuu) tuotetaan 100 % lauhdetuotannolla (sähkön erillistuotanto kivihiililauhteella), muulloin keskimääräisellä suomalaisella sähköllä.

Skenaario 4 – Kaikki maalämpöpumpun tarvitsema sähkö sekä lisälämmitys tuotetaan 100 % lauhdetuotannolla (sähkön erillistuotanto kivihiililauhteella).

Skenaarioilla 1 ja 2 maalämpöratkaisun hiilijalanjälki oli alle puolet kaukolämpöratkaisun hiilijalanjäljestä. Skenaariolla 3 maalämpöratkaisun hiilijalanjälki oli hieman pienempi kuin kaukolämpöratkaisun. Skenaariolla 4 maalämpöratkaisun hiilijalanjälki oli lähes kaksi kertaa isompi kuin kaukolämpöratkaisun hiilijalanjälki.

Maalämpö- ja kaukolämpöratkaisujen hiilijalanjäljen edullisuus riippuu siitä, miten Suomen sähköntuotanto tulee kehittymään. Tällä hetkellä sähkön kysyntä Suomessa ylittää tuotannon. Lisääntyvä sähköntarve joko ostetaan ulkomailta tai tuotetaan erillisillä lauhdevoimaloilla, jossa hiilijalanjälki on suuri.

Maalämpöpumpun sähköntarpeen vaikutuksen suuruus hiililauhdetuotantoon vaikuttaa siihen, menetetäänkö maalämpöpumppuratkaisun tehokkuushyöty hiilijalanjälkitarkastelussa kokonaan tai vain osittain. Toisaalta jos Suomen sähköntuotanto lähitulevaisuudessa kehittyy ja muuttuu omavaraiseksi, uusiutuvia energialähteitä otetaan enemmän käyttöön ja uusia ydinvoimaloita rakennetaan, tulos on paljon myönteisempi maalämpöratkaisujen sähkönkäytön osalta.

Matalaenergiatalo vai passiivitalo?

Verrattaessa vain kerrostalon rakenneratkaisuita passiivitason rakenteet lisäsivät kerrostalon hiilijalanjälkeä vain vähän verrattuna matalaenergiatason rakenteisiin. Kun otettiin lisäksi huomioon käytönaikainen energiankulutus sekä rakenteiden korjaukset 50 vuoden ajalta, passiivitalon kokonaishiilijalanjälki on pienempi kuin matalaenergiatalon hiilijalanjälki.

Energiakaivokentän koko ja kaivojen sijoittaminen tontille

Geologian tutkimuskeskus GTK teki geoenergiatutkimukset ja -mallinnukset Bergansin alueella Vermossa.

Tutkimusalueen taajamageologisessa kartoituksessa määriteltiin alueen kivilajit ja niiden ominaisuudet. Geologisen kartoituksen, VTT:n energiantarvelaskelmien ja teoreettisten tutkimusten perusteella GTK mallinsi 24 esimerkkikerrostalon energiakaivokenttää. Mallinnuksilla haettiin arviota energiakaivokentän koolle ja tutkittiin kaivojen sijoittamista tontille. Lisäksi tarkasteltiin kuinka matala-/passiivirakennevalinta, kylmävaraston käyttölämpötilan valinta sekä maalämpöpumpun mitoitusprosentti vaikuttavat energiakaivokentän kokoon.

Tutkimukset

  1. Riikka Holopainen, Sirje Vares, Jouko Ritola ja Sakari Pulakka: Maalämmön ja viilennyksen hyödyntäminen asuinkerrostalon lämmityksessä ja jäähdytyksessä. VTT 2010.
  2. Nina Leppäharju, Tuomo Turunen ja Jarmo Kallio: Bergansin geoenergiatutkimukset ja energiakaivokentän mallinnus. GTK 2010.

Suorat linkit tutkimuksiin löytyvät otsikon Eko-Vermo alta.

 

Lisätietoja

Bergans Kiinteistöt Oy, toimitusjohtaja Hilkka Helsti
hilkka.helsti@bergans.fi
050-3581575
Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Maalämpötutkimuksia

Bergans Kiinteistöt on osallistunut Geoener-hankkeeseen, jossa tutkimuksen pilottikohteena oli  Bergans Kiinteistöjen Eko-Vermo.

Linkki Geoener-hankkeeseen: Geoener

Eri rakenneratkaisuilla toteutettujen rakennuksien energiankulutuksen hiilijalanjälki 50 vuoden tarkasteluaikana (kg CO2 ekvivalentti / 50 a), vaihtoehtoina maalämmitys ja – viilennys tai kaukolämmitys ja kompressorijäähdytys.

 

Lue  tutkimus (PDF): VTT: Maalämmön ja -viilennyksen hyödyntäminen asuinkerrostalon lämmityksessä ja jäähdytyksessä

GTK: Bergansin geoenergiatutkimukset ja energiakaivokentän mallinnus

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , | Kommentoi

Ryhmärakentamista ja yhteisöasumista

Asuntotuotannon uusista malleista etenkin ryhmärakentaminen on nousussa. Olemme osallistuneet kahteen aihetta käsittelevään työpajaan mahdollistaaksemme tällaisen rakennustuotanto- ja asumismallin rantautumisen myös Leppävaaraan.

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi